Puun kuoren fenoliyhdisteiden karakterisointi ja hyödyntäminen ihmisen silmäterveyden sovelluksissa

Lehdistötiedote

Itä-Suomen yliopiston tutkimus:

Männyn kuoren fenoliyhdiste suojaa silmänpohjan soluja hapetusstressin vaurioilta

Suomessa syntyy mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteena paljon kuorijätettä, jota toistaiseksi käytetään lähinnä vain bioenergiaksi. Metsäpuiden kuoret sisältävät kuitenkin paljon arvokkaita fenolisia yhdisteitä, joita voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän myös korkeamman jalostusasteen tuotteissa.

Suomen luonnonvarain tutkimussäätiön rahoittamassa hankkeessa Itä-Suomen yliopiston tutkijat yhdistivät kasvibiologian ja lääketieteen osaamista ja tutkivat havupuiden kuorten fenolisten yhdisteiden vaikutusta silmänpohjan ikärappeumataudin (AMD) keskeisiin riskitekijöihin. Silmänpohjan ikärappeumatauti on näkövammaisuuden yleisin syy länsimaissa. Ainoastaan taudin kosteaan muotoon on tehokas silmään annosteltava lääke, mutta 85 % AMD- potilaista kärsii kuivasta silmänpohjan rappeumasta, johon ei ole hoitokeinoa.

Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että männyn ja kuusen kuorten fenoliyhdisteistä erityisesti männyn kuoren pinosylviini suojasi tehokkaasti silmäpohjan soluja hapetusstressin aiheuttamilta soluvaurioilta. Hapetusstressi on keskeinen riskitekijä, joka altistaa silmänpohjan solut ikärappeumataudille. Tutkijaryhmä osoitti uusilla molekyylibiologisilla tutkimusmenetelmillä, että pinosylviini suojaa silmäsoluja hapetusstressiltä aktivoimalla erityisesti HO-1 (heme oxygenase-1) -geenin ilmenemistä.  Havainto on merkittävä, koska HO-1 –molekyylillä voidaan vahvistaa silmänpohjan kykyä puskuroida hapetusstressin aiheuttamia vaurioita ja samalla heikentää silmänpohjan tulehdusrasitusta.  HO-1:n aktivointi pinosylviinillä saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia hidastaa myös kuivan silmänpohjan ikärappeumatautia. Hapetusstressi liittyy moniin muihinkin ikääntymiseen liittyviin sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin, ja männyn kuoresta tehdyillä pinosylviinirikasteilla voi olla laajoja sovellusmahdollisuuksia terveyttä edistävien elintarvikkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden raakaaineina.

Lisätietoja:

Professori Kai Kaarniranta, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, silmätaudit, p. 044-05933290, kai.kaarniranta@kuh.fi

Tutkimusjohtaja Reijo Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, p. 040-3553834, reijo.karjalainen@uef.fi

Projektitutkija Ali Koskela, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, silmätaudit, p. 040-3553827, ali.koskela@uef.fi