Apurahat vuonna 2013, 451 500 euroa

JATKOTUTKIMUKSET

FT Jarkko Hantula
MMT Tuula Piri
FT Eeva Vainio
MMT/FT N.N.
Viruksesta apu juurikääpäongelmaan?

METLA/Vantaa

Metsätaloudellemme vuosittain 50 miljoonan euron tappiot aiheuttavaa juurikääpää vastaan tarvittaisiin menetelmä, jonka avulla se voitaisiin hävittää saastuneelta kasvupaikalta, jolloin paikalla voitaisiin tuottaa tervettä tukkipuuta. Tässä tutkimuksessa selvitetään juurikäävän kasvun laboratorio-olosuhteissa lähes tyrehdyttävän viruksen potentiaalia tähän tarkoitukseen.

40 000 €

Dos. Merja Itävaara
MMM Lotta Purkamo
Prof. Ilmo Kukkonen
Dos. Lasse Ahonen
FT Malin Blomberg
Syväbiosfääri Suomen kallioperässä ja pohjavedessä

VTT/biotekniikka

Tutkimuksessa pyritään selvittämään mikrobien osuutta geobiokemiallisissa prosesseissa suomalaisen kallioperän jopa kymmeniä miljoonia vuosia vanhoissa, suolaisissa pohjavesissä. Väitöskirjatyössä perehdytään eri rakovyö­hykkeiden mikrobipopulaatioiden rakenteeseen sekä toiminnallisuuteen molekyylibiologisin menetelmin. Lisäksi tutkimus tähtää hiilen, rikin, typen ja raudan biologisiin kiertoihin liittyvien geenien kvantifiointiin syväbiosfääri­ympäristössä. Tämän poikkitieteellisen tutkimushankkeen lähtökohtana on Outokummun 2,5 km syvyyteen v. 2004-2006 kairattu tutkimusreikä, joka mahdollistaa Suomen kallioperän syväbiosfäärin tutkimisen.

23 000 €

MMT Reijo Karjalainen
FM Ali Koskela
FM Tuula Soininen
Prof. Jouko Vepsäläinen
FT Niko Jukarainen
Prof. Kai Kaarniranta
Puun kuoren fenoliyhdisteiden karakterisointi ja hyödyntäminen ihmisen silmäterveyden sovelluksissa

Itä-Suomen yliopisto/biotieteiden laitos

Havupuiden kuoret ovat erittäin alihyödynnetty luonnonvara. Toistaiseksi kuoria hyödynnetään lähes ainoastaan energia­tuotannossa, mutta kuoret sisältävät runsaasti ja monipuolisesti fenolisia yhdisteitä, joita voitaisiin hyödyntää monissa korkeamman jalostusasteen tuotteissa. Rannikko­männystä on kehitetty maailmanlaajuinen Pycnogenol -tuoteperhe, joka osoittaa puiden sisältävän arvokkaita fenoli­yhdisteitä hyödynnettäväksi erilaisissa terveyttä edistävissä tuotteissa. Tämän hankkeen keskeisenä tavoitteena on tutkia modernin kemian avulla havupuun kuorikomponenttien fenoliset yhdisteet, ja tutkia uusimpien biolääketieteen keinoin kuoresta eristettyjen fenoliyhdisteiden ja uutteiden tehoa hidastaa silmänpohjarappeumatautia (AMD). Tämä tauti on jo sokeuttanut 25-30 miljoonaa ihmistä, ja sokeutuneiden määrän arvioidaan kolminkertaistuvan seuraavien vuosi­kymmenten aikana väestön ikääntymisen seurauksena.

45 000 €

FM Jari Kämäräinen
Prof. Eva-Mari Aro
Hiilipohjaisten polttoaineiden tuotto syanobakteereissa (Synechocystis sp. PCC 6803) –kaasumaisten hiilivetyjen toksisuus isäntämikrobille

Turun yliopisto/biokemian ja elintarvikekemian laitos

Tavoitteena on yhdistää aurinkoenergiaan perustuva yhteyttäminen ja kaasumaisten moottoripolttoaineiden biosynteesi yhdeksi yksinkertaiseksi biologiseksi prosessiksi, jossa mikro-organismi (syanobakteeri) valjastetaan tuotta­maan kaasumaisia polttoaineita, kuten esimerkiksi lyhyt­ketjuisia alkeeneja. Prosessi tuottaa suoraan käyttökelpoisia kaasumaisia polttoaineita kustannustehokkaasti siten, että lopputuotetta ei ole erikseen kemiallisesti muokattu.

52 000 €

PhD Anna Lähde
MSc Tiina Torvela
Prof. Jorma Jokiniemi
Uusien nanokomposiittimateriaalien kehitys
Li-ioni-akkuja vartenItä-Suomen yliopisto/ympäristötieteen laitos

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on kehittää räätälöityjä nanokomposiittimateriaaleja Li-ioniakku sovelluksiin. Tarkoituksena on kehitettää uusi, yksivaiheinen kaasu­faasimenetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa monimutkaisia nanokomposiitti rakenteita (esim. Li-Mn- Co-Ni yhdisteet), joiden valmistaminen muuten on haastavaa.

42 500 €

MMT Lauri Mehtätalo
FM Anni Virolainen
FT Jukka Tuomela
FT Jukka Nyblom
MMT Matti Maltamo
Mallipohjainen lähestymistapa metsäninventointiin laserkeilauksella

Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto

Mehtätalo ja Nyblom julkaisivat v. 2009 teoreettisen mallin laserkeilausaineiston analysointiin metsäninventointi­sovelluksia varten. Mallissa lentokoneesta kerätyt laserhavainnot tulkitaan metsikön latvuston korkeuden mittauksiksi. Mallin pohjana on matemaattinen malli sille, miten latvuston korkeus satunnaisesti valitussa pisteessä metsikön sisällä riippuu metsikön runkoluvusta, puiden pituuksista, yksittäisten latvusten muodoista ja puiden sijainnista toisiinsa nähden. Mallin pohjalta voidaan suoraviivaisesti esittää menetelmä, kuinka nämä tunnukset, erityisesti metsikön runkoluku ja puiden kokojakauma voidaan estimoida latvuskorkeuden havainnoista. Mallilla on paljon mahdollisia sovelluksia, ja sen avulla on saatu lupaavia tuloksia myös empiirisissä aineistoissa.

34 000 €

FM Milla Suutari

 

 

Makrolevät veden ravinteisuuden säätelijöinä

Helsingin yliopisto/ympäristötieteiden laitos

Tutkimuksessa kehitetään menetelmää, jossa alueella luontaisesti esiintyviä makroleviä kasvatetaan keinoalustoilla ravinnekuormituksen vaikutuspiirissä ja levät poistamalla pyritään vähentämään veden ravinteisuutta. Menetelmää testataan kalankasvattamon läheisyydessä, mutta se soveltuu muidenkin pistekuormittajien haittojen ehkäisyyn. Kerätyn leväbiomassan soveltuvuus biopolttoainetuotantoon ja lannoitekäyttöön selvitetään.

50 000 €

FT Monika Österberg
FM Jessica Lucinius
FT Kirsti Parikka
The biomimetic approach for high-performance materials from renewable resources

Aalto-yliopisto/puunjalostustekniikan osasto

The objective or the research is to combine environmentally friendliness with high performance in novel biomaterials by biomimetic approach. More specifically to develop strong and tough nanocomposites from nanofibrillated cellulose and modified mannans. To reach this goal we seek fundamental understanding of the interactions between the reinforcing part (nanocellulose) and the soft dissipating part (the modified polysaccharides).

35 000 €

UUDET TUTKIMUKSET

MMT Jari Hynynen
MMM Juha Honkaniemi
MMT Kari Heliövaara
MMT Risto Kasanen
MMT Risto Ojansuu
Juurikääpä-, kirjanpainaja- ja myrskytuhojen vaikutus metsänkasvatuksen riskeihin ja riskien metsänhoidolliset torjuntamahdollisuudet Etelä-Suomen kuusikoissa

METLA/Vantaa

Juurikääpä (Heterobasidion annosum s.l. Fr.(Bref.)) ja kirjanpainaja (Ips typographus L.) ovat merkittävimmät kuusikoiden bioottiset tuhonaiheuttajat Etelä-Suomessa. Viime aikoina esiintyneet myrskytuhot ovat lisänneet kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja. Erityisen herkkiä myrskytuhoille ovat olleet lahot kuusikot. Tappiot yksittäisen metsänomistajan osalta voivat kasvaa huomattaviksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää metsikön kehityksen ennustamisen menetelmä ja ohjelmisto, jossa ovat mukana juurikääpä, tuuli, ja kirjapainajatuhojen riskit ja vaikutukset.

45 000 €

FT Antti Karttunen
FM Ville Härkönen
Hajautetun sähköntuotannon energiatehokkuutta parantavat lämpösähköiset nanohäkkimateriaalit

Jyväskylän yliopisto/kemian laitos

Puupohjaiset biomassat ovat Suomen keskeinen luonnonvara. Tulevaisuuden kiristyvässä energia­ympäristössä etenkin biomassan polttoon perustuvan hajautetun sähköntuotannon merkitys tulee kasvamaan, koska biomassojen kuljettaminen pitkien matkojen päähän vähentää niiden käytön kannattavuutta. Hajautetussa sähköntuotannossa keskeiseksi ongelmaksi nousee kuitenkin polttoprosessin hukkalämpö, jonka hyödyntäminen kaukolämpönä ei välttämättä enää onnistu samaan tapaan kuin keskitetyssä energiantuotannossa. Ongelma tulee korostumaan etenkin jatkossa, kun ns. passiivitalotekniikka jatkaa yleistymistään ja lämpöenergiaa ei enää tarvita samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Työn tavoitteena on löytää uusia ns. lämpösähköisiä materiaaleja, joiden avulla voitaisiin parantaa merkittävästi mm. biomassan polttoon perustuvan hajautetun sähköntuotannon energiatehokkuutta.

40 000 €

MMT Anneli Ylimartimo
FM Mia Jämsén
TkT Margareta Wihersaari
FT Laura Vertainen
Mikrobitoiminnan rajoittaminen energiahakkeen aumavarastoinnissa

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Metsän harvennus- ja päätehakkuutähteiden talteenotto ja hakettaminen energiahakkeeksi voimalaitoksien käyttöön on lisääntynyt ilmakehän CO2-pitoisuuksien vähentämis­tavoitteiden seurauksena. Samanaikaisesti myös energia­hakkeen aumavarastointi on kasvanut. Hakkeen auma­varastointi ei ole ongelmatonta. Hake on biohajoava raaka-aine ja sillä on taipumusta kompostoitua, mikä johtaa mm. energia- ja materiaalihäviöihin ja kaasu-päästöihin. Lisäksi aktiivinen mikrobitoiminta nostaa auman lämpötilaa, jolloin itsesyttymisen riski kasvaa. Hakeauman mikrobitoiminnan seurauksena tuottajan tai käyttäjän taloudelliset tappiot voivat olla merkittäviä. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on löytää keino(t), esim. säilöntäaine, varastointimenetelmä tai käsittely, jolla energiahakkeen varastointiaumassa ilmeneviä kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia prosesseja etenkin mikrobihajoamisen osalta voidaan estää/eristää, rajoittaa tai hallita. Tavoitteena on vähentää varastoinnista johtuvaa hakkeen pilaantumista ja hakkeen energia- ja materiaalihäviötä. Tavoiteltava keino ei saa aiheuttaa ongelmia polttokattiloissa eikä lisätä haitallisia kaasu- ja hiukkaspäästöjä polton yhteydessä. Lisäksi sen tulisi olla kustannustehokas ja tuotteistettavissa.

45 000 €